• Facebook
  • Blogger
  • Instagram
  • Bloglovin
  • Contact

About me

Reetta / 23 years old / Norway

Fashion Blogger. Coffee lover. World citizen.


Deepak Bhagya

Blog


BAYWATCH



U-I-K-K-A-R-I-T-!

Oon ihan koukussa perinteisiin uikkareihin ja pakkasin tänne matkaan selkeästi enemmän uikkareita kuin bikinejä. Bikinejä olen oikeastaan käyttänyt täällä vain siihen tarkoitukseen että saisi mahdollisimman tasaisen rusketuksen alkuun. 

Nämä puneiset uikkarit oon tilannut Asokselta, ja voin vinkkinä antaa että sieltä kannattaa uikkeita bongailla. Asokselta löytyy jokaista väriä ja mallia mitä voi edes kuvitella! Tämä baywatch uikkari on tän hetken ehdoton lemppari, rakastan tän selkäosaa ja ristiin meneviä olkaimia. Kuvissa uikkarit näyttää mun mielestä paaljon paremmille kuin bikinit ja oon varsinkin koukuttunut selkäkuviin uikkareissa. Kuten ootte ehkä huomanneet. 

Elämä täällä Uudessa-Seelannissa alkaa rullata omalla painollaan, oon harjoitellut vasemmalla puolella ajamista mikä on mielenkiintoinen kokemus :---D Ollaan tutkittu missä ruokakaupoissa kannattaa käydä, koska ruoka tuntuu olevan täällä vielä kalliimpaa kuin Suomessa. Ollaan kummasteltu sitä että täällä ei tunnu olevan yksiäkään samoja vaatekauppoja kuin länsimaissa ja Euroopassa, vaan kaikki merkit on aivan uusia. Valikoimakin tuntuu olevan joko tätimäistä vaatetta tai sitten erittäin ig-baby haha. Ihmiset on täällä erittäin ystävällisiä ja iloisia, mikä tuntuu tulevan heille ihan luonnostaan eikä ollenkaan pakottamalla (verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin). En oo kokenut oikein minkäänlaista kulttuurishokkia, mutta ehken oo vaan viettänyt vielä tarpeeksi aikaa paikallisten kanssa. 

Uusi-Seelanti tuntuu olevan englannin ja usa:n sekoitus, välillä tuntuu että sitä on keskellä amerikkalaista elokuvaa, mutta käytänteet on taas englantilaisia. Uusi-Seelanti taitaa yhdistää parhaimmat puolet jenkeistä ja britestä :----D 

Sää tuntuu täällä olevan aina päinvastaista mitä ennusteessa luvataan ja se saattaa vaihtua hyvinkin nopeasti päinvastaiseksi. Vaikka täällä on vielä meneillään kesä, tuntuu välillä hyinkin syksyiselle ja varsinkin öisin täällä on hyvin viileää. Täällä ollaan jo niin etelässä, että jos haluaa lämpimämpään, joutuu lähtemään pohjoiseen ja etelätuuli on kylmää kun taas pohjoistuuli on lämmintä! Ei tämmöisiä tuu koskaan ajatelluksi Suomessa. Täällä mennään parhaillaan syksyä kohti, joten toukokuussa kun tullaan takaisin Suomeen, täällä on jo kunnolla syksy! Ihanaa palata sitten Suomen kevääseen ja kesään :----))


Mutta ennenkuin edes ajatellaan paluuta, oon innoissani viikonlopun suunnitelmista! Niistä raporttia varmasti sunnuntaina!

OFF THE SHOULDER


Tuntuu että en melkein ikuisuuksiin ole julkaissut täällä asukuvia, vaikka todellisuudessa siitä ei varmaan ole viikkoakaan vielä. Vaikka vähän väitin tän blogin muuttuvan vain matkablogiksi, en ehkä malta olla esittelemättä teille ihan vähän asukuviakin täältä. Maisemat ja puitteet niiden kuvaamiselle ainakin on hyvät, kuin myös bonuksena kesävaatteet! En oikein tiedä kuinka inspiroivia nämä asut on sinne keskelle helmikuuta, mutta tuleehan se Suomen kesä aina joka vuosi. Ennemmin tai myöhemmin. 

En oikein viime kesänä vielä päässyt mukaan off-the-shoulder trendiin, tai jos rehellisiä ollaan en millään malttanut ostaa mitään off shoulder vaatetta täysihintaisena, koska ne mistä tykkäsin oli mun mielestä vähän turhan kalliin puoleisia. Onneksi nettikaupat myy joulun jälkeisissä alennusmyynneissä myös yleensä pois viimekesän ylijäämiä, joten bongasin muutaman ihanan mekon aleista itselleni. Kuten tämän sinisen!

Kesällä, hellelukemissa, mun mielestä kaikista parasta on pukeutua ilmavaan mekkoon. Farkkushortsit toimii mun mielestä paljon paremmin vähän alle kahdenkymmenen asteen lämpötiloissa, kun ei vielä hikoile liikaa :----D Ilmava mekko on mun go to-valinta! Jotain ihanan sensuellia ja aistikasta siinä vaan on, että olkapäät jää paljaaksi. Birkenstokish sandaalit on tämänkin kesän the-kenkä, nämä kengät on varmasti yksi mun all time käytetyimmistä ja lemppareimmista. Nämä on päätyneet mun mukana niin Afrikkaan, Norjaan, Saksaan kuin myös nyt Uuteen-Seelantiin. Sitten kun näistä h&m versioista aika jättää, sijoitan varmasti oikeisiin nahkaisiin Birkenstockeihin. 

Lomalla/kesällä huomaan heti unohtavani meikata kokonaan, en ole koko täällä ollessa edes koskenut meikkipussiini ja vähän aloin miettiä että miksi edes sitä tänne mukaan raahasin. Aurinkolasit on mitä parhain lomanaaman pelastaja, kuin myös tämä panama-hattu vähän-liian-pitkän-pesuvälin tukan kanssa ;---D 

Eipä kai siinä oikein muuta tarvitakkaan, kuin aurinkoa, ranta ja meri? Mitä ootte mieltä siitä, onko inspiroivaa nähdä myös kesäisiä asukokonaisuuksia täältä, reissupostauksien lisäksi? :----) Ettei nyt ihan mennä hukkaan muotiblogi kategoriasta haha... 

Instagramia (@reettachristina) ja snäppiä (retsq) seuraamalla pääsee näkemään varmasti enemmän reissujuttuja ja kuvia paikanpäältä!

WEST COAST NEW ZEALAND


Ensimmäinen viikonloppu Uudessa-Seelannissa takana ja huh millainen se olikaan! Koska Christchurchiin (chch) luvattiin sadetta koko viikonlopun ajaksi, katsottiin säätiedotteesta lähin paikka missä paistaa aurinko perjantai illalla ja lauantai aamuna lähdettiin ajamaan. Suunnaksi meille valikoitui Uuden-Seelannin west coast, Greymouth. 

CHCH sinne kertyy kilometrejä noin kaksi ja puolisataa, mutta ajotunteja vähän enemmän. Varsinkin jos joka mutkassa pysähtyy kuvailemaan maisemia haha! Etelä saaren keskellä kulkee Uuden-Seelannin alpit, South Alps, joiden yli tietenkin pitää ajaa päästäkseen toiselle rannikolle. Itä puoli on selkeästi kuivempaa seutua verrattuna länsipuoleen, juurikin vuoriston takia. Kaikki sade mitä lännestä tulee, sataa jo vuorenrinteille länsipuolella jättäen itä puolen kuivaksi ja karuksi. Tämä näkyi käytännössä kuin yö ja päivä. Itäpuolella vuoret ja maaseutu on kuivaa heinää, kun taas länspuolella vihreää on enemmän kuin silmä kantaa. 

Alla olevat kuvat on kuvattu itäpuolelta ja näistä näkeekin hyvin sen kuivuuden ja kasvittomuuden. Jos viimeksi kirjoitin että oon jo hyvin ihastunut tähän maahan, oon nyt viimeistään palavasti rakastunut. Tämä on ihan uskomaton paikka!! Vaikka väitän olevani nokkela sanoistani ja hyvä kirjoittamaan, tuntuu että en oikein osaa pukea tätä paikkaa sanoiksi, mustaksi valkoiselle. Ne maisemat mitä me ehdittiin lyhyen viikonlopun aikana nähdä, voisi olla kolmesta eri maasta. Ja tietenkin myös Keskimaasta! Kaikki Taru Sormusten Herra ja Hobitti fanit varmaan tietää että ne elokuvat on kuvattu täällä, ja voi vitsit. Tuntuu todellakin että on niiden elokuvien sisällä kun ajelee tälläisessä ympäristössä ja näissä maisemissa. 


Uudessa-Seelannissa taitaa olla ihan kaikkea mitä vois kaivata. Löytyy lumihuippuisia vuoria ja jäätiköitä, sademetsää, alavia tasankoja ja heinä aavikoita, 40 miljoonaa lammasta, rantaviivaa, palmuja, surffausmahdollisuuksia, lisää rantaviivaa, vuonoja ja vuoristoja, kuumia lähteitä ja ilmeisesti jopa geysir, vesiputouksia, pingviineitä ja delfiineitä, kaksi eri mannerlaattaa, mitä ystävällisimpiä ihmisiä, hullunkurinen aksentti, kuumia kesäpäiviä ja talvi. Täydellinen maa / manner, eh?

En voi jotenkaan käsittää mitä kaikkea täällä voi nähdä ja kokea. Laskeskelen pankkitilin saldoa ja päivämääriä, mihin kaikkeen sitä ehtisi ja olisi rahaa. Koska tietenkin kaikki pitää nähdä ja kokea, ja mieluusti heti. 

Vuorien lävitse kulkeva ja mutkitteleva tie oli kanssa jo elämys itsessään, henkeäsalpaavia maisemia sen lisäksi että täällä sai ajaa kyllä kieli keskellä suuta. Alla olevista kuvista tosiaan huomaa sen eron kasvillisuudessa joka länsipuolella saarta on.  


Kohteena oleva Greymouth on siis rannikkokaupunki, hyvin pieni sellainen. Mutta niin täällä tuppaa kaupungit vähän olemaan. Me ei oltu varattu mitään yöpymispaikkaa ja niiden ollessa kaikkien täynnä tai älyttömän kalliin hintaisia, päädyttiin loppujen lopuksi yöpymään autossa leirintäalueella :---D Ei ehkä paras yö minkä oon koskaan nukkunut, mutta ei mikään huono vaihtoehto! Saavuttiin Greymouthiin vasta illalla viiden aikoihin ja suunnattiin suoraan salaiselle rannalle. 

Oltiin kartasta etukäteen katsottu että tuossa tietyssä kohtaa rantaviivaa nousee merestä isoja saaria/pilareita ja oltiin siinä uskossa että siinä kohtaa on pakko päästä rantaan. Ja oikeessa oltiin! Tien varrella, joka kulki aika korkealla verrattuna rantaviivaan oli pieni levähdyspaikka ja siitä lähti puskan sisään pieni polku. Polku kulki todellisen viidakon läviste, ja välillä piti kiivettä tikkaita alas kallionrinnetta, mutta uskomatonta kyllä, se vei kalliorannalle. Uskomaton paikka, todellinen sala-ranta jonka vain paikalliset tietää. Ja jos paikka ei vielä ollut tarpeeksi _amazing_ tuli sinne kallion rinnettä pitkin oma vesiputous :----D 




Täällä tuntuu olevan joka rannalla kunnon aallokko, mikä ei sinänsä ole kovin yllättävää kun miettii missä sitä ollaan, joten hirveän pitkälle ei uskaltanut mennä tuolla(kaan)uimaan. Ei sillä että vesikään olisi mitenkään lämpöistä! Tän rannan täytyy olla yksi hiennoimmista millä on koskaan käynyt. En varmaan osaa sanoin kuvailla sitä tarpeeksi hyvin, eikä mulla oikein oo sieltä kunnollista kuvaakaan, mikä näyttäisi sen kokonaisuudessaan. Jatkossa pitää muistaa ottaa vielä laajakulma linssi esiin kuvaamista varten!

Viihdyttiin täällä melkein auringlon laskuun saakka, jota kiivettiin katsomaan korkeammalta näköala tasanteelta. Ja huh mikä auringonlasku se oli! Jos sanoin että täällä itäpuolella asuessa saa ehkä kuvauksellisempia auringonlasku kuvia, saatoin olla vähän hätäinen. Tietenkin auringonlasku on paljon näyttävämpi lännessä!




Viettettiin vielä seuraava aamupäivä näillä samoilla rannoilla, ennenkuin lähdettiin ajamaan samaa reittiä takaisin CHCH:seen. Täällä etelä saarella tuntuu kaikki rannat olevan vulkaanisesti syntyneitä, mikä tarkoittaa sitä, että niiden hiekka on joku harmaata tai mustaa. Pakko kyllä sanoa, että mustassa hiekassa on se oma taikansa, vaikka valkoinen hiekka kyllä tuo sen oman paratiisimaisen fiiliksensä. 

Ihastuin kyllä tällä reissulla myös West Coastiin aika vakavasti, sen ollessa hyvin erilainen luonnoltaan kuin tämä itä-rannikko. Selvää on se, että tuonne on päästävä vielä uudelleen! Oon selkeesti enemmän rannikko, kuin vuoristo/metsä ihminen, joten muhun nyt ei samalla tavalla vetoa vuoristot, mutta pakko se on sekin myöntää, että nämä mitä tällä reissulla nähtiin oli aika makeita. En oo niin henkeen ja vereen haikkaus ja vaellus ihminen, mutta uskon että täällä sen tekemättä jättäminen olisi melkein rikos haha. Rannalle onneksi (melkein) aina pääsee, jopa Suomessakin, mutta vuoristoja ei Suomesta löydy.


Paluu matkalla tehtiin pieni vaellus vuoristossa, Taru Sormusten Herra maisemissa. Jos oikein antoi mielikuvituksen laukata niin sitä pystyi kuvittelemaan hobittien tai kääpiöiden tulevan vastaan seuraavan mutkan takana. Mä oon aika iso TSH fangirl, täytyy myöntää. Taru Sormusten Herrasta on edelleen ja varmasti aina mun lempikirja ja sen vuoksi on jotenkin niin uskomatonta olla täällä.

Luonto täällä on vain jotain muuta mihin oon tottunut, kuulin etukäteen että täällä on paljon samaa kuin Norjassa, mikä pitää osittain paikkansa. Mutta täällä on niin paljon enemmän. Sekoitus ehkä Norjaa, Islantia, jotain trooppista maata ja Skotlantia. Voi olla että tämä mun analyysi vaihtuu sen mukaan missä mä satun täällä matkustamaan, mutta kuten jo sanoinkin aikaisemmin, niin täällä on kaikkea. Tämä mun muotiblogi saattaa tässä muuttaa muotoaan vähän enemmän matkustus-painotteiseksi. Tuntuu vähän hassulle julkaista asukuvia, jos luonnoksissa on reissukuvia! Mutta lupaan mä asujakin tai ainakin uikkarikuvia teille näyttää täältä kanssa :----D


Mä tiedän että tää postaus venyi ihan super pitkäksi, toivottavasti jaksoitte tänne loppuun asti! Mun piti jo sunnuntaina julkaista vähän reissukuvia, mutta olin autossa istumisesta ihan rikki ja sunnuntain postaus jäi kokonaan väliin. Joten nyt maanantaina sitten senkin edestä! Mä satun olemaan vähän kuva-junkie, ja mun mielestä enemmän kuvia on parempi kuin vähemmän :----D

Ens kertaan! 

FIRST OF NEW ZEALAND




Terkut Uudesta-Seelannista, maapallon toiselta puolen. Tän kauemmas Suomesta ei oikein voisi päästäkkään. Hullunkuriselta tuntuu täysin päinvastainen vuorokausi rytmi, tätä kirjoittaessa kello on täällä kahdeksan illalla, kun taas Suomessa kello on yhdeksän aamulla. Tää vaikuttaa erityisesti tietenkin IG julkaisuihin, koska jos päivällä täältä jotain julkaisen, ei kukaan teistä nää sitä, koska kaikki nukkuu :-----D Kannattaa seurata mua Instagramissa (@reettachristina), koska pyrin kuvien lisäksi sinne lisäilemään juttuja myös IG stories:iin! En tiedä kiinnostaako teitä mun jutut niin paljon, että haluatte myös Snapissa mua seurailla. Sinne todennäköisesti tulen enemmän arkipäiväisiä juttuja julkaisemaan, koska sitä on helppo päivitellä päivän mittaan ja en jotenkaan oo ottanut IGn versiota samalla tavalla omakseni. Siellä voi mut lisätä nimimerkillä retsq.

Täällä sitä tosiaan ollaan. Vieläkin tuntuu erittäin epätodelliselle, että todellakin olen täällä. Asiaa ei tietenkään oikein auta se, että oon ihan päivistä sekaisin. Vieläkin. Ihme kyllä jetlagista tuntuu selvinneen aika helpolla, mikä johtuu varmaan osittain mun nukkumis suunnitelmasta lennoille. Lähdettiin Helsingistä puolen yön aikaan ensin Hong Kongiin ja valvoin tällä lennolla niin pitkään kuin jaksoin. Hong Kongista taas lennettiin Uuteen-Seeltantiin siten, että laskeuduttuessa täällä oli aamupäivä, joten pyrin nukkumaan tällä lennolla niin paljon kuin mahdollista, jotta pääsisi heti kiinni Uuden-Seelannin rytmistä. Ja hyvin siinä onnistuttkiinkin, mentiin täällä ekana päivänä nukkumaan vasta keskiyön paikkeilla ja seuraavana aamuna herättiin ysin pintaan. Winning! Pakko myöntää että vähän tässä on kyllä väsyttänyt, vaikka onkin ollut ihan tässä uudessa vuorokausirytmissä kiinni. Kai se kuitenkin ottaa aika koville lentää 11 aikavyöhykettä. 

Lennot meni yllättävän hyvin ja nopeasti, olisin helposti voinut reissata vielä vähän lisää :---D Oon erittäin onnellinen kun saan lentojen entertainment järjestelmän nenän eteen ja voin rauhassa katsoa leffaa leffan perään haha. Binge-watching on ehkä harrastus missä oon paras. 

Nämä kuvat on itseasiassa ekalta illalta täällä Christchurchissä. Koska lepääminen on heikoille, päätettiin lähteä rannalle (vaikka vähän saattoi väsyttää matkustaminen). Itä rannikolla ollessa, ei aurinko tietenkään laske meren taakse, vaan mantereen puolelle, mutta luulenpa melkein että kuvissa tämä on paljon kauniimpi vaihtoehto! Katsokaa nyt näitä kuvia, tätä väriskaalaa!! Itse en nyt ehkä ole hehkeimmilläni sen reissupäivän jälkeen :--P

En tiedä mitä kertoisin täältä, oma pää tuntuu vielä olevan ihan pihalla yrittäessä sisältää tätä kaikkea, tätä uutta kokonaisuutta, uusia maisemia, kokemuksia ja _kaikkea_. Tuntuu että aistit on melkein overload tilassa. Täällähän kaiken lisäksi on roihunneet isot maastopalot ihan kaupingin laitamilla, mikä on tuonut oman lisänsä tähän kaikkeen.  Ekat päivät ollaan otettu aika relaxed meiningillä, koska tosiaan täällä tullaan olemaan se melkein 3kk, ei tunnu ihan kovin kiireelliselle lähteä heti suorittamaan asioita. Viikonlopuksi on onneksi jo aika mielenkiintoisia suunnitelmia! Niistä varmasti kuvamateriaalia sitten myöhemmin. 

Kaiken kaikkiaan pitää kyl sanoa, että oon jo ihan ihastunut Uuteen-Seelantiin! Tää on todellakin oma maailmansa niin luonnon, kuin myös rakennusten ja arkkitehtuurin suhteen, ihmiset täällä on super ystävällisiä, mutta tää aksentti on jotakuinkin aika mielenkiintoinen! Onneksi siihen varmasti tottuu nopeaa ja voi olla että se myös saattaa tarttua helposti :-----D Samaan aikaan musta tuntuu että mulla olisi vaikka mitä kerrottavaa täältä, mutta jotenkin ajatukset ei millään muodostu sanoiksi. Voi olla että menee hetki ennen kuin saan kasattua mun ajatukset sanoiksi asti, mutta uskon että sen jälkeen sitä tarinaa riittää kerrottavaksi. Huh, tää matka on vasta alussa! Ja mä oon ihan tavattoman onnellinen ja innoissani. 

GIRL POWER


Vaihteeksi jälleen vaaleanpunainen puffer-takki! Varoitinkin jo vähän, että näitä saattaa tulla nyt muutama, nimittäin asuja juuri tän takin kanssa. Kaavailin että mitä sitä peittelemään, että tää takki on tosiaan vienyt mun sydämen ja siksi halusinkin näin nopeaan tahtiin esitellä se kolmella eri tavalla. Sanoin viime postauksessa jo, että tuntuu että tän takin kanssa on loputtomiin stailaus vaihtoehtoja ja oon edelleen samaa mieltä. Tämä taipuu niin talvisempaan poolovillapaita kokonaisuuteen kuin myös keväisempään ja keveään kokonaisuuteen. Vaikka totesin harmaan ja farkun sinisen näyttävän tämän kanssa erittäin hyville, yhtä hyvälle näyttää myös valkoinen ja musta. Valkoisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmä on jotenkin samaan aikaan kauniin hento, mutta myös girl-power haha. 

Väitän että jos vaaleanpunaiselle antaa pikkusormen, se vie koko vaatekaapin. No ehkei sentään. En oikein näe itseäni missään muussa kuin vaaleanpunaisissa takeissa. Korkeintaan villapaidassa tai uikkareissa. Tai ehkä puvunhousuissa tai kokonaisessa puku-setissä housuineen ja bleisereineen. Mitä mä sanoin, vie koko vaatekaapin, joten kannattaa olla varovainen!

Tää setti tän puffertakin kanssa on ehkä eniten mun näköinen, on se vaan niin että puvunhousut, nahkanilkkurit ja poolovillapaita taitavat olla muodostunut mun tavaramerkiksi. Eikä siinä ole oikeastaan mitään pahaa. Musta on ihanaa ja helpottavaa samaan aikaan, että oon löytänyt mun tyylini ja oman juttuni pukeutumisen suhteen ja että mä viihdyn siinä paremmin kuin hyvin. Tällöin vaatevalinnat ja vaatekaappi yksinkertaistuvat. Kaupasta on paljon helpompi ostaa niitä omannäköisiä vaatteita ja hutiostoksia tulee tehtyä paljon vähemmän. Pakko tosin samaan hengenvetoon todeta, että mun kesätyyli on ehkä vähän eri tyylinen kuin mitä mun talvi minä. Se saattaa tosin olla normaalia. 

Hetkeen ei allekirjoittanut tule kyllä näin talvisissa kamppeissa (toivottavasti) talsimaan. Ja te pääsette katselemaan mun kesätyyliä vähän lähempää. Hassua siirtyä täysin ilman kevättä kesävaatteisiin!

Ihanaa keskiviikko iltaa teille kaikille ja tsempit uuteen viikkoon

Instagram
Instagram
Facebook
Bloglovin
Email
Copyright © 2016 FASHION STATEMENT.Design By Blogger Templates & Websoham. | Distributed By Gooyaabi Templates