• Facebook
  • Blogger
  • Instagram
  • Bloglovin
  • Contact

OMAN KEHON HYVÄKSYMISESTÄ JA SEN KOROSTAMISESTA PUKEUTUMISELLA



Oon sitä mieltä että hedelmiin kuin myös kirjaimiin perustuvat naistenlehtien vartalomääreet on vähän huvittavia. On omenaa ja päärynää, äxää ja yytä. Huvittavia ei enää ole ne naistenlehtien pukeutumisohjeet, jotka keskittyy vain siihen mitä et todellakaan saa laittaa päällesi, jos omaat tämän hedelmän. Jos nyt kuitenkin määritellään mun keho jonkun näistä perusteella, putoaa se jonnekin päärynän ja x-vartalotyypin välimaastoon. Omistan hartiat, mutta alavartaloni on selkeästi "raskaampi". Löytyy isoa lantiota, peppua ja reisiä, mutta sen lisäksi löytyy myös kapea vyötärö. Kirjoitin jo viime viikolla siitä, miten meidän jokaisen keho on erilainen, erimuotoinen ja erinäköinen ja haluan vielä tälläkin kertaa kirjoitta tämän, että ei ole yhtä keho-hedelmää joka olisi parempi kuin toinen. Muistan elävästi ylä-asteella tuskailleeni siitä, että jonkun lehden mittojen mukaan musta tuli päärynä, kun mä olisin halunnut ehdottomasti olla banaani. 

En kannata sitä ajatusmaailmaa, että tietyille vaatetyypeille sopisi jotkut asiat toisia paremmin ja naureskelen pukeutumissäännöille. Musta kannattaa heti unohtaa naistenlehtien ohjeet, jotka keskittyy aina siihen mitä _ei_ saa pukea päälle, jokainen miestä saa pukea päälle ihan mitä huvittaa! Mitä sitten jos vähän lyhkäisenä haluan pukea päälle culottes-housut tai jotain midi-mittaista? Minarit ei mua oikein kiinnosta, vaikka ne loisikin illuusiota pidemmistä jaloista. Tai pitääkö mun pukea yläkroppaan röyhelöä ja kuviota, jotta se tasapainottaisi mun suhteessa kevyempää yläosaa? Oon kuitenkin huomannut, että vääjäämättä jotkut tietyt vaatekappaleet pukevat mua paremmin kuin toiset.

Pukeutuminen on aina ollut mulle tärkeää ja tapa ilmaista itseäni, luoda illuusio siitä millainen mä haluan olla ja siitä minkälainen ihminen mä olen tänään. Olen myös varma siitä että pukeutuminen, eri tyylien testaaminen ja sen oman jutun löytäminen on edesauttanut mua paljon siinä, että nykyään olen täysin sinut itseni kanssa ja pystyn hyväksymään mun kropan juuri sellaisena kuin se on. Tiedän minkälaisissa vaatteissa minulla on kaikista itsevarmin olo ja mitkä tuntuu juuri minulta. Testasin teininä ja nuorempana jos minkälaisia tyylejä ja vaateyhdistelmiä, joista suurinta osaa en varmasti pukisi enää päälleni! Bloggaaminen ja itsensä kuvissa näkeminen melkein päivittäin on myös edesauttanut siinä, että kirjaimellisesti näkee mikä toimii mulla ja mikä ei.

Välillä saattaa olla vähän haasteellista yhdistää tämä kombo; leveä lantio, iso peppu ja reidet kapeaan vyötäröön. On melkein mahdotonta löytää farkkuja jotka mahtuu mulle reisistä ja pepusta päälle, ilman että niissä on melkein metritolkulla tyhjää tilaa vyötärön kohdalla. Oletetaanko automaattisesti ihmisten olevan vain yhdestä muotista, joka kasvaa samassa suhteessa ylöspäin ja alaspäin? Tuskin kovin moni meistä on täysin saman kokoinen samassa suhteessa joka kohdasta kehossaan. Korkea vyötärö on mun ehodoton suosikki ja go-to melkein joka päivä. Korkea vyötärö toimii niin farkuissa, shortseissa, lyhyessä kuin midimittaisemmassa hameessa. Hyvin istuva korkeavötäröinen vaate saa mut tuntemaan oloni itsevarmaksi ja en oikein voisi kuvitella itseäni enää matalavyötäröisiin vaatteisiin. Tykkään mun figuurissa juurikin mun kapeasta vyötäröstä ja korkeavyötäröiset vaatteet korostaa sitä, antaen samalla vähän illuusiota pidemmistä jaloista.

Syy miksi mä naureskelen pukeutumisohjeille, on se, että ne keskittyy usein vain siihen mikä näyttää 'parhaimmalta' sun päällä. Tämän sijasta mulle usein tärkeintä pukeutumisessa on se, että se tuntuu hyvältä päällä. Löysät mommy-farkut ei ehkä oo ne imartelevimmat mun päällä, mutta jos mun olo niissä on sellainen että voin valloittaa koko maailman, niin silloin ne on just ne oikeat farkut mulle. 

Mä en voi tietenkään sanoa, mikä toimii just sulle ja jos mulle toimii korkeavyötäröiset vaatteet, ei ne pakosti oo sun juttusi. Mutta sen vinkin mä voin antaa, että mieti kahta asiaa. Mieti missä vaatteissa sulla on kaikista paras olo ja mieti sitä että mikä on sun mielestä sun kropan kohta, jota haluat ehkä pukeutumisessasi korostaa. Se voi olla vyötärö, dekoltee alue ja olkapäät, käsivarret, pitkät tai lyhyet jalat, tai nilkat, selkä tai peppu!

Jokainen trendi ei toimi mun vartalolla ja silloin jätän sen kortin kääntämättä tai yritän kokeilla sitä sellaisessa muodossa, joka tuntuu musta hyvälle. Keskityn vaatteisiin, jotka saa mut tuntemaan itseni hyväksi, vaatteisiin jotka ovat kirjaimellisesti mukavia päällä ja jotka lisää mun itsevarmuutta. Jos mä olen eksynyt vaatteeseen, joka tuntuu epämukavalle päällä, en todellakaan ole parhaimmillani. Mietin koko ajan vain asuani ja miltä näytän, sen sijaan että keskittyisin nauttimaan elämästä ja siitä tilanteesta missä olen.

Oon myöskin oppinut rakastamaan sitä ja hyväksymään sen, että tämän vuoksi mulle on kehittynyt ns. signature style. Ei ole missään nimessä väärin pukeutua samantyylisesti päivästä ja vuodesta toiseen. Kun on löytänyt sen oman juttunsa, siinä kannattaa pysytellä!


Itsensä hyväksyminen sellaisena on kuin on, on iso voimavara, mutta uskon myös että oman kropan parhaimpien puolien korostaminen pukeutumisella, joka tuntuu juuri susta hyvälle antaa vielä sen extra sysäyksen. Ja kuten mä kirjoitinkin jo tän tekstin alussa, mulle pukeutuminen on mahdollistanut sen, että nykyään tunnen oloni näin hyväksi. Itsensä hyväksymisen kanssa ei varmaankaan ole oikotietä onneen, mutta uskallan väittää että hyvät vaatteet vie ainakin puolimatkaan.


0 Comments:

Lähetä kommentti

Instagram
Instagram
Facebook
Bloglovin
Email
Copyright © 2016 FASHION STATEMENT.Design By Blogger Templates & Websoham. | Distributed By Gooyaabi Templates